joukkue2016

Videot

ico-youtube

Yhteistyössä

logo-bet

logo-stadium

logo-mediaani

Runsaslukuinen yleisö oli saapunut kannustamaan omiaan ja ihastelemaan taivaansinisten otteita Suolahden urheilustadionille jalkapallo-otteluun Urhon ja Potkun välillä. Väsymättömien ja uutterien kenttämestarien mittaamattoman suuresta työpanoksesta huolimatta pelikenttä oli kuin rodeoratsastuksen piirikunnallisten karsintakilpailujen jäljiltä. Monin paikoin vaikeakulkuinen kenttä ei kuitenkaan onneksi vaikuttanut olennaisesti pelin tasoon.

Pelin hallinta oli alusta saakka pikkunäppärillä potkulaisilla. Potkun ensimmäinen tekopaikka siunaantui Urhon topparille joka keskeytti Oskari Luoman puolittaisen läpiajon laukaisemalla pallon oman maalin tolppaan, maalia tilanteesta ei kuitenkaan syntynyt. Ensimmäinen maali tuli kymmenen minuutin kohdalla kun Potkun laitapuolustaja Joni Kaunismäen palautus maalivahdille jäi lyhyeksi ja Urho-kärki karkasi maalintekoon. Vaihtopenkillä epäiltiin Kaunismäen kärsineen kentän suurista korkeuseroista johtuneista, nopeasti vaihtuvien ilmasto-olosuhteiden aiheuttamasta optisesta harhasta ja täten siis hänen etäisyysarvionsa maalivahdin ja itsensä välillä epäonnistui karkeasti. Jonin ei tule olla huolissaan näkökykynsä suhteen, sillä kiipeilyfoorumeilta voi lukea kokemattomampien vuoristokiipeilijöiden astuvan samaan ansaan lähes aina ensimmäisillä kerroillaan.
Sekavan ensimmäisen jakson jälkeen tehtiin muutama radikaali muutos kokoonpanoon: selässään apinaa kantanut tai muuten vain selkävaivainen Tarvainen siirrettiin puolustuksesta penkin kautta kärkeen ja Liimatainen puolustuksen johtajaksi. Kokoonpanomuutokset saivat eloa peliin välittömästi toisen jakson alkajaisiksi: vain kaksi minuuttia oli pelattu kun läpi ottelun vahvasti esiintynyt Luoma rynni jälleen oikealta kaistalta kohti Urho-maalia. Rangaistusalueen rajoilta tämä härkämäisen preesensin omaava, tällä hetkellä tiukasti toistaiseksi vielä jakamattomassa Vuoden Tulokas-tittelissä roikkuva Goljat tykitti hirmuisen pommin maalin oikeaan ylänurkkaan ja Potkun tasoihin.
Muutama minuutti tästä Jusse Juusela syötti edellisen maalin syöttäjän, virtuoosimaisen pallotaituri Mikko Hyppösen maalintekoon joka taidokkaalla nostolla siirsi Potkun johtoasemaan. 2-1 johtoasema ei kestänyt kuitenkaan pitkään. Apinan lailla selkävaivojen vuoksi kyyryssä ravannut Tarvainen sai kudin kohdalleen. Tarvaisen onneksi tällä kertaa myös maali oli sopivalla paikalla, voimakas laukaus alapesään karisti apinaeläimen selästä ja antoi Potkulle jo hieman turvallisemman tuntuisen kahden maalin edun, etenkin ottaen huomioon Urhon vaisut otteet tähän saakka.
Urho paransi kuitenkin otettaan pelistä koko ajan. Pulustuksessa luutineen Liimataisen säähavaintopallot eivät antaneet riittävästi hengähdysaikaa askel askeleelta hidastuneille potkupojille. Niinpä väistämätön tapahtui 68 minuutilla, Urho-peluri kirmasi vasemmalle sivustalle muodostettua kunniakujaa pitkin maalinsuulle, missä pallo kimmoittelun jälkeen lopulta löysi tiensä verkkoon. Hetkonen tästä eteenpäin Taipale heitti lisää kylmää vettä kiukaalle toisen keltaisen muodossa ja paniikkinappula oli nyrkkiä myöten pohjassa. Kuin ihmeen kaupalla lisätakaiskuilta vältyttiin ja kotimatkalle saatiin lähteä kolmen pisteen kera.
Pelin harvoihin onnistujiin voidaan lukea puolustusta johtaneen Liimataisen lisäksi parasta peliään pelannut Ville Kari jonka esimerkillisen taisteluasenteen ansiosta useampi Urhon tilanne kuivui kokoon jo ennen maalintekosektoria.
Kokoonpano: Maliniemi; Taipale (v+v=kp) (Liimatainen), Tarvainen (Kari), Kaunismäki, Kuusimäki; Luoma (Piippa), Kotimäki, Juusela, Huisko; Rosenblad (Seppälä), Hyppönen